Kirjallisuuden Nobel-palkinto jaetaan taas lokakuussa 2026.
118 kirjallisuuden Nobel-palkintoa on jaettu vuodesta 1901 lähtien. Näistä 18 on myönnetty naiselle ja niistä ensimmäinen ruotsalaiselle Selma Lagerlöfille (1858–1940) vuonna 1909. 2000-luvulla kolme naista on ansainnut suurimman palkinnon, jonka kirjallisuudesta voi ansaita:
Louise Glück (2000) ”hänen omaleimaisesta runollisesta äänestään, joka karun kauneudellaan nostaa yksilöllisen olemassaolon universaaliksi”.
Annie Ernaux (2022), ”rohkeudesta ja kliinisestä tarkkanäköisyydestä, joilla hän paljastaa henkilökohtaisen muistin juuret, vieraantumiset ja kollektiiviset rajoitukset”.
Han Kang (2024), ”voimakkaasta ja runollisesta proosastaan, jossa hän käsittelee historiallisia traumoja ja tuo esiin ihmiselämän haurauden”.
Kun palkintojenjakotilaisuus Tukholman konserttitalossa on saatu päätökseen, Nobel-juhlaillallinen katetaan Tukholman kaupungintalon Siniseen saliin. Tämän jälkeen, yli 18 miljoonalla kultaisella mosaiikkilaatalla koristeltu Kultainen sali (Gyllene Salen) kutsuu juhlavieraat tanssiaisiin.
Koska Suomeen saadaan toinen kirjallisuuden Nobel?
Frans Emil Sillanpää (1888–1964) palkittiin kirjallisuuden Nobelilla vuonna 1939. Perustelut kuuluivat näin: ”for his deep understanding of his country’s peasantry and the exquisite art with which he has portrayed their way of life and their relationship with Nature” (”syvällisestä ymmärryksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”).
Sillanpää voitti kilpailussa sveitsiläisen Hermann Hessen ja alankomaalaisen Johan Huizingan. Tukholmassa vastaanottamansa kultamitalin Sillanpää luovutti sulatettavaksi talvisodan puhjettua muutama päivää myöhemmin, jotta jalometallin arvo voitiin käyttää Suomen hyväksi.
Kultainen sali toimi vuoteen 1973 illallissalina, kunnes tilanpuute siirsi katetut pöydät Siniseen saliin. Nykyisin 18 miljoonalla kultaisella mosaiikkilaatalla koristeltu näyttävä tila edustaa tanssiaissalina, Nobeleiden niin kutsuttuna jatkopaikkana.
Kultaisen salin pohjoisseinän bysanttinen Mälar-järven kuningatar pitelee sylissään Tukholmaa. Mälar on Ruotsin kolmanneksi suurin makeavetinen järvi. Nimi viittaa Tukholman runolliseen nimeen Mälardrottningen, sijaitseehan kaupunki tämän kyseisen järven ja Itämeren välissä.
Seiniä koristavat myös Tukholman satama, Riddarholmenin kirkko, Tre Kronorin linna sekä Pyhä Erik, jonka pää ei kuitenkaan näy salista, sillä se jäi rakennusvirheen vuoksi salin katon yläpuolelle.
Kuka saa tämän vuoden kirjallisuuden Nobelin? Ketä veikkaat?
Kultaisen salin opastetut kierrokset järjestetään ruotsiksi ja englanniksi. Kierros sisältää vierailun Siniseen saliin, Kultaisiin saliin, Neuvoston saliin ja Prinssin galleriaan. Prinssin galleria on suljettu lauantaisin hääseremonioiden vuoksi.
